Suomi ja Pohjois-Eurooppa on ollut tähän asti aika turvallinen paikka asua. Itseasiassa koko Eurooppa on ollut sellainen, mutta viimeaikaiset muutokset sekä maailmanpolitiikassa että Euroopan alueella ovat tuoneet lisääntyviä häiriöitä turvalliseen perusarkeen. Häiriöt syntyvät usein perusongelmista kuten työttömyydestä ja kuulumattomuuden tunteesta, mutta myös uskonnollisista ja poliittisista syistä.
Tämä kaikki on johtunut siihen, että pohjoisessakin on alettu tehdä asioita enemmän turvallisuutta ajatellen. Jos olet tottunut esimerkiksi matkustamaan Etelä-Euroopassa, olet varmasti huomannut, että kaikissa liikkeissä on kalterit ikkunoiden edessä. Vastaavat löytyvät myös useista kaupungeista USA:ssa, mutta Aasiassa ja Pohjois-Euroopassa ne ovat vähemmistöä. Mutta mitä enemmän eriarvoisuus kasvaa, sitä enemmän tulee ihmisryhmiä, jotka eivät ole tyytyväisiä elämäänsä, ovat heikommin koulutettuja ja helpommin lähtevät kaikkiin radikaalisiin ryhmiin.
Oma turvallisuus ja tunnetilat
Miten sitten tarve oman turvallisuuden kehittämisessä näkyy arjessamme? Otetaan esimerkkinä älylaitteemme, jotka tarvittaessa kertovat perheenjäsenille, missä olemme ja olemmeko kunnossa. Älylaitteet voivat myös seurata meidän oman terveytemme muutoksia ja sovellukset voivat hälyttää meidät hyvissä ajoin etukäteen, ennen kuin jotain tapahtuu. Kiinnitämme myös entistä enemmän huolta oman terveyteemme ja luemme enemmän terveysaiheista netistä. Esimerkiksi kasvanut CBD-öljyjen käyttö ja valikoima on johtanut siihen, että haluamme tietää entistä enemmän tuotteista, joita käytämme. Lue lisää täältä millainen on esimerkiksi täyden spektrin CBD-öljy.
Lukemalla toisten ihmisten kokemuksia ajatuksia, saamme tukea omille ajatuksillemme. Sosiaalisen median ryhmissä voimme käydä vapaasti keskustelua terveydestä, turvallisuudesta ja saada keskusteluyhteys ihmisiin, joita emme muuten välttämättä missään eikä koskaan tapaisi. Osa keskusteluista voi lisätä omaa turvallisuutemme tunnetta, osa taasen herättää ajatuksia, pitäisikö jotain tehdä. Varsinkin mennyt vuosi 2020 toi monelle meistä aivan uudenlaisia tilanteita liittyen sekä omaan terveyteen että kokonaishyvinvointiin – monet meistä, jotka eivät ole koskaan miettineet omaa terveyttään sen enempää, ovat nyt alkaneet ajatella omaa tulevaisuuttaa eri tavalla. Tosiasia on kuitenkin, että sekä naiset että miehet elävät entistä pidempään – se, että jäämme eläkkeelle, tarkoittaa samalla, että meillä on siinä vaiheessa vielä sellaiset 30 vuotta eli kolme vuosikymmentä elinaikaa – mietimme siis tulevaisuuden turvallisuuttamme, ja kenties jo myös tulevien sukupolvien eli lapsiemme ja heidän lapsiensa tulevaisuutta. Mitä me voimme tehdä, että heillä olisi turvallinen tulevaisuus? Mietimmekö me sitä terveyden kautta vai taloudellisten asioiden kautta?
Entinen tuttu ja turvallinen ei ole enää sama asia
Vielä muutama vuosi sitten puhuttiin paljon termein ”tuttu ja turvallinen” ja silloin tarkoitetaan jotain aiemmin tapahtunutta, tiedostettua tai opeteltua asiaa, joka on ollut käytössä jo pidempään, ja siitä on tullut siten tuttu ja turvallinen.
Nykyaika on kuitenkin enemmän muuttuva ja jatkuvasti muuttuva, eli sellaisia tuttuja ja vanhoja asioita on entistä vähemmän. Emme voi luottaa enää vanhoihin totuuksiin yhteiskuntamme ja elämämme muututtua viimeisten vuosikymmenten ja vuosien aikana. Vanha turvallinen ei ole enää nykyään turvallinen, vanha tuttu ei välttämättä ole enää turvallista.
Etsimme turvallisuutta entistä enemmän digimaailmasta ja mennyt vuosi ja kuluva vuosi on ajanut meitä siihen entistä enemmän. Ongelmaksi vain on tulossa tiedon määrä, ja se, että läheskään jokainen meistä nykyihmisistä ei osaa suhtautua lukemaansa tai näkemäänsä tietoon varauksellisesti, kriittisesti. Tiedämme että isoissa ja kehittyneissä nyky-yhteiskunnissa väärän levitetyn tiedon määrä on valtava, ja sitä levittävät jopa valtiolliset toimijat aiheuttaakseen sekaannusta ja epäselvyyksiä.
Luottamus tulevaan
Ihan samalla tavalla kun teollinen tuotanto on automatisoitumassa ja uudet työpaikat syntyvät palvelualoille tarvitaan siellä sekä luottamusta että turvallisuutta. Meidän on tulevaisuudessa pystyttävä löytämään keinot luottaa ihmisiin, jotka tuottavat meille entistä enemmän henkilökohtaisia palveluita, joita kaipaamme, joita tilaamme ja joista maksamme. Tämä kaikki koska tarve oman itsemme kehittämiselle lisääntyneen oman vapaa-aikamme kautta vain lisääntyy – ja sitä kautta synty uusia henkilökohtaisia palvelukokonaisuuksia, itsensä kehittämistä ja oman terveyden vaalimista. Ongelma on vain, että väärillä valinnoilla voi olla aivan toisenlaiset lopputulokset, kuin mitä oli tavoite.
Tuttu ja turvallinen pitää olla jatkossa myös luotettava ja uskottava.